Kiertelimme ensin ympyrää kirjastoon tutustuen. Viimein pääsimme itse asiaan, mikä olisi odottanut jo heti ulko-ovien jälkeen. Mars lastenosastolle siis.
Keskelle aluetta oli aseteltu muutamia pöytiä pelien pelaamista (joita löytyy kirjastosta) ja lukemista varten. Siis ainakin noita varten pöydät on. Löydätkö meidät muuten tuosta kuvasta. Olemme siellä kyllä.
Nimittäin tämä. Iltatarinoita lapsille Somaliasta-niminen kirja. Tämä jos mikä on mahtava tapa tulla tutuksi erilaisiin kulttuureihin. Saduissa on voimaa.
Lopuksi istahdimme satuympyrään tai lukukehään tai millä nimellä tätä haluaakaan kutsua. Se jotenkin kivan tuntuisesti eristi sisällensä lukemaan kaikessa rauhassa.
Ja mitäpä muuta lukisimme kuin perinteistä Asterixia. Hetki vielä. Pitää piipahtaa myös ns. aikuistenosastolle ennen lähtöä.
Löydätkö minut ja Taavin myös yllä olevasta kuvasta. Tästä kuvasta saat ehkä hieman kiinni minkä takia ihastuimme sisustukseen ja väreihin. Jännä juttu miten pienillä asioilla voi tuoda paljon eloa. Pidimme myös noista katoista hyllyjen päällä.
Yleisesti ottaen Pitäjänmäen kirjasto oli todella miellyttävä kokemus ja tulemme varmaankin käymään siellä useammin kuin nyt.