keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Kirjastokierros: Pitäjänmäen kirjasto

Tällä kertaa oli lyhyt matka kirjastoon. Läheltä pitäjänmäen asemaa, kirkon ohi kohti urheilukenttää mentäessä löytyy kentän vierestä pienen kirjaston näköinen ovi. Sisältä kirjasto antoi loistavan ensi vaikutelman. Se oli aika pitkuliainen ja kivan värikäs. Yksinkertaisen kutsuva voisi olla oikea sana tähän.
Kiertelimme ensin ympyrää kirjastoon tutustuen. Viimein pääsimme itse asiaan, mikä olisi odottanut jo heti ulko-ovien jälkeen. Mars lastenosastolle siis.

Hetken aikaa piti kuitenkin istahtaa kun kerran näin hienot muumipenkit löytyi yhden hyllyn päädystä. Päätimme testata tuota Muumipappaa. Mikäli hänen seikkailevaa mieltä tarttuisi hieman meihinkin.
Keskelle aluetta oli aseteltu muutamia pöytiä pelien pelaamista (joita löytyy kirjastosta) ja lukemista varten. Siis ainakin noita varten pöydät on. Löydätkö meidät muuten tuosta kuvasta. Olemme siellä kyllä.
 Satuhylly vaikuttaa kattavalta. Hieman jotain jokaiselle. Minun silmiin osui saman tein vanha suomalainen kansansatu siitä kuinka karhusta tuli töpöhäntä. Ai, etkö tiennyt karhuilla olleen aikanaan pitkä häntä. Lue ihmeessä tuo satu, niin tiedät kuinka kettu huijasi karhua. Itsepuolustukseksi mikäli saan sanoa ketun puolustukseksi. Taavi taas yritti kuikoilla Desperon taru nimistä kirjaa, jota Jii suositteli lämpimästi. Hän kuulemma ihastui kirjaan kertalukemalta. Yksi satukirja kuitenkin herätti minun ja Taavin huomion erityisesti.
Nimittäin tämä. Iltatarinoita lapsille Somaliasta-niminen kirja. Tämä jos mikä on mahtava tapa tulla tutuksi erilaisiin kulttuureihin. Saduissa on voimaa.
Lopuksi istahdimme satuympyrään tai lukukehään tai millä nimellä tätä haluaakaan kutsua. Se jotenkin kivan tuntuisesti eristi sisällensä lukemaan kaikessa rauhassa.
Ja mitäpä muuta lukisimme kuin perinteistä Asterixia. Hetki vielä. Pitää piipahtaa myös ns. aikuistenosastolle ennen lähtöä.
Löydätkö minut ja Taavin myös yllä olevasta kuvasta. Tästä kuvasta saat ehkä hieman kiinni minkä takia ihastuimme sisustukseen ja väreihin. Jännä juttu miten pienillä asioilla voi tuoda paljon eloa. Pidimme myös noista katoista hyllyjen päällä.

Yleisesti ottaen Pitäjänmäen kirjasto oli todella miellyttävä kokemus ja tulemme varmaankin käymään siellä useammin kuin nyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro mitä mietit?